Tänään tapahtui töissäni otain, mikä innoitti minua aloittamaan vihdoin oman blogin. Se oli lyhyt hetki, mutta kosketti nuorta kioskityöläistä syvästi. Työskentelen siis yhdellä Helsingin vilkkaimmista paikoista myyjänä ja tästä johtuen asiakaskuntamme on erittäin värikäs. Päivittäin meillä asioi, niin äveriäitä rouvas henkilöitä, jotka yrittävät kaivaa lompakkoaan pidellen samalla neljää Stockmannin ruokakassia, kuin myös köyhiä itäeuroopasta tulleita kerjäiläisiä, jotka ostavat aina kahvinsa kymmenen ja viiden sentin kolikoilla. Muutenkin asiakkaisiimme kuuluu paljon ulkomaalaisa. Ei varmasti löydy monenkaan maan kansalaista, jota en muista koskaan palvelleeni!

Kioskillamme käy etenkin paljon Afrikkalaisia nuoria, joista useimpien kasvot ovat jo puolen vuoden urallani käyneet erittäin tutuiksi. Kun kaksi nuorta edeltä mainitusta maanosasta kotoisin olevaa miestä (molemmat kanta-asiakkaita) tänään saapuivat tiskin eteen olin juuri palvelemassa iäkkäämpää Sudanilaista miestä. Tämä varmaankin jo kuudenkymmenen ikävuoden saavuttanut herra oli kasvonpiirteiltään lämpimän oloinen ja toi mieleeni YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin. Kyseinen herra ei ollut minulle ennalta tuttu ja luulen, ettei hän kioskillamme montaakaan kertaa ole asioinut. Samalla kun siis tarkastin hänen pelikuponkejaan ilmestyivät nämä kaksi "Kofi Annania" kopiota huomattavasti nuorempaa afrikkalaista tiskille. Minua hieman harmitti, että he tulivat juuri sillä hetkellä kun jouduin pitämään katseeni veikkauskoneessa, sillä olen kuullut työkavereiltani (varsinkin vanhemmilta työntekijöiltä) paljon juttua siitä kuinka nämä ulkomaalaiset 50'cent kopiot tuppaavat usein varastamaan. Itse en kuitenkaan vastaavaa ikinä ollut joutunut todistamaan ja tästä johtuen keskityin pian näpistelyä ajateltuani taas täysipainoisesti työhöni painaen ennakkoluulot pois mielestäni. Säheltäessäni siinä "Annanin" pelilappusten kanssa kuulin kuinka nuoret kysyivät mieheltä englanniksi, mistä hän on kotoisin ja kuinka hän on saanut niin isot rahat pelaamiseen. En kuitenkaan kuullut mitä Annan vastasi tai mistä he juttelivat tästä eteenpäin, sillä jouduin niittailemaan voittotositteita niihin yhtenevien kuponkejen kanssa (huom tämä vaatii tarkkaavaisuutta:D olen monesti sekoittanut lappusia keskenään).

Kun lopulta olin valmis toimituksessa kävelin muutaman askeleen pelikoneelta takaisin kassalle kertoakseni miehelle mitä hän oli voittanut, sekä kuinka paljon olisin velvollinen pulittamaan uusista pelikerroista. En kuitenkaan ehtinyt edes avata suutani ennen kuin  "Annan" sanoi erittäin tiukasti, mutta kuitenkin ääntään korottamatta nuorille miehille (gangstoille), että heidän tulisi pistää ne tavarat takaisin hyllyille, jotka he olivat varastaneet. Tämän käskyn kuullessani seisoin vain kassan takana ihmeissäni kuin tollo ja yritin miettiä miten toimia. Soittaisinko vartiat, huutaisinko, että painukaa muualle ja takas ei ole tulemista, vai liittyisinkö "Annanin" kanssa yhteiseen kuoroon vaatien, että laittakaa nyt JA HETI ne varastetut tuotteet takaisin hyllylle. Päädyin nopean harkinnan jälkeen viimeiseen ratkaisuun. Gangstat eivät kuitenkaan myöntäneet minulle näpistystään vaan virnuilivat ja naureskelivat ylimielisesti. Tästä "Annan" hermostui kovin ja otti toista kiinni taskusta ja veti sieltä jenkkipussin läiskäisten sen kyllästyneen oloisesti tiskille. Tämän jälkeen  hän katsoi minua ilmeellä "mitä minä sanoin" näyttäen samalla surulliselta. Edelleen jätkät naureskelivat ja toinen jolla ei ollut purkkapussia taskussaan (ainakaan niin, että olisin nähnyt) halusi ostaa geisha patukan. Myin sen hänelle ajatellen tyhjää, ikään kuin olisin toiminut refleksiivin omaisesti vaikka Annan sanoikin, että tyypillä oli kaksi samanlaista taskussaan lisää. Yritin käskeä tämän kuultuani syyhkijöitä laittamaan loput varastetuista tavaroista takaisin, mutta auktoriteettini (mikä auktoriteetti:D) ei kuitenkaan 50'centtiin ja Aekoniin "yllättäen" purrut.  Kun kaksikko ei totellut minua "Nelson" heristeli heille jo huomattavasti vihaisemmin sormeaan, hoeten samalla yhä uudestaan lausetta "don´t you ever steal again, because when you do that you harm all the people from Afrika, because finns will think that all Afrikans behave like you". Jätkät jatkoivat kuitenkin edelleen virnuiluaan ja itse yritin sanoa väliin jotain sellaista kuten "tänne ei sitten ole todellakaan enää tulemista" jne. Kun he vihdoin kääntyivät kannoillaan tuli toinen pojista tiskille kurottaen kasvonsa melkein kiinni omiini sanoen Annaniin viitaten "he's from Sudan, so he talks shit. "Painu helvettiin", minä puolestani vastasin hänelle erittäin "diplomaattisesti" sillä en keksinyt mitään parmepaakaan sanottavaa.

Kun näpistelijät olivat poistuneet ja jäin "Annanin" kanssa kahden huomasin kuinka surullinen hän tilanteesta oli. Miehen maksaessa minulle veikkauksiaan totesi hän, ettei ihmettele, että Suomalaiset ajattelevat Afrikkalaisista pahaa. Tähän vastasin, etten itse ainakaan ajattele ja yritin ilmaista kiitollisuuttani ja arvostustani sitä kohtaan kuinka hän tilanteessa toimi. Hän ei rähissyt jätkille vaan yritti puhua heille järkeä päähän ja piti rehellisten oman maan kansalaistensa puolia. Taistelu sopeutumisesta Suomeen täytyy tuntua miltei voittamattomalta tuosta vanhasta ja viisaan oloisesta Sudanilaisesta. Koko sydämestäni tietenkin toivon, että hän sen voittaisi....:) Miehen mitta ja isänmaallisuus punnitaan juuri tuon tilanteen kaltaisissa pienissä teoissa. Toivon, että seuraavan kerran kun menen Viroon ja nään kuinka Suomalainen risteilyalukselta Tallinnaan eksynyt henkilö virtsaa keskelle vanhan kaupungin katua, riittäisi minullakin rohkeutta osoittaa tilanteesta kärsiville paikallisille, että me kaikki Suomalaiset emme todellakaan ole tuollaisia!!!